Rasilan rannan sinileväesiintymä

Ensimmäiset sinilevähavainnot Imatralla ja Ruokolahdella

Rasilan rannassa ja Ukonlinnassa hieman sinilevää, Lietteellä näkyvissä vähän hiutaleita.

Imatran seudun ympäristötoimi tarkasti tiistaina 18.6. uimarantoja Ruokolahdella ja Imatralla.

Ruokolahden tarkastettiin yleiset uimarannat eli Pappilanlahden, Vaittilan, Rasilan, Hann’ahonniemen ja Oritlammen. Näistä Rasilan uimarannalla havaittiin hieman sinilevää.

Myös Imatralla Ukonlinnan uimarannalla havaittiin hieman sinilevää. Lempukassa oli aallokkoa ja levää ei näkynyt silmämääräisesti. Immalan lietteellä oli näkyvissä hieman hiutaleita. Imatran kolmelle uimarannalle on viety varoituskyltit ilmoitustauluille ja levien tunnistamisohje.

Rautjärven ja Parikkalan rannoilta on laboratorion näytteenottaja ottanut vesinäytteet 17.6. ja niillä rannoilla ei havaittu silloin sinilevää.

Tilanne voi muuttua muutamassa tunnissa

Rannan sinilevätilanne saattaa muuttua tuntien sisällä mm. tuulen tai sateen vaikutuksesta. Tämän takia on hyvä aina uimaan mennessä tarkastella, näkyykö vedessä sinilevää. Aikuisten tulee seurata missä lapset uivat ja estää lasten uiminen sileväpitoisessa vedessä.

Yleisillä uimarannoilla levätilannetta pyritään seuraamaan, ja mikäli sinilevien massaesiintymä havaitaan, rannalle laitetaan varoituskyltti. Tilannekohtaisesta vaihtelusta johtuen kyltti saattaa olla tarpeeton jo seuraavana päivänä - toisaalta sinileväesiintymä voi ilmaantua rantaan yhtäkkiä sellaisena aikana, jolloin tarkastuskäyntejä rannalle ei suoriteta.

- Tämän takia sinilevätilanteen arviointi myös yleisillä uimarannoilla on jokaisen uimarin syytä suorittaa itse tilannekohtaisesti, ympäristöinsinööri Armi Kainulainen neuvoo. 

 

Lisätietoja:

Ympäristöinsinööri Armi Kainulainen, p. 0206174300, armi.kainulainen@imatra.fi

Uimarantojen vedenlaatua valvoo normaalisti vs. ympäristöinsinööri Juha-Pekka Satomaa (on nyt lomalla, palaa 26.6.)

 

 

 

Ohjeita sinileväesiintymän varalle

Sinilevät tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä. Noin puolet tutkituista sinileväesiintymistä on ollut myrkyllisiä.

Sinilevien myrkyllisyys riippuu levälajista ja olosuhteista. Samassakin leväesiintymässä osa levämassasta voi olla myrkyllistä ja osa ei. Myrkyttömätkin sinilevät voivat aiheuttaa iho- ja hengitystieoireita. Myrkyllisyyttä ei voi päätellä ulkonäön perusteella vaan se voidaan todeta varmasti vain laboratoriokokeissa. Näin ollen kaikkiin runsaisiin leväesiintymiin tulee suhtautua varauksella.

  • älä ui vedessä, jossa on runsaasti sinilevää

  • pidä kotieläimet ja lapset poissa rannasta, jos vedessä on runsaasti sinilevää

  • varo nielemästä sinileväistä vettä

  • älä käytä sinilevävettä pesu- tai löylyvetenä

  • sinilevämyrkyt eivät häviä vettä keitettäessä

  • älä kastele syötäviä vihanneksia, kuten salaattia, sinilevävedellä

  • Sinilevä voi aiheuttaa iho-oireita, silmien kirvelyä, nuhaista oloa, lihaskipua tai pahoinvointia. Jos epäilet uineesi sinileväisessä vedessä tai nielleesi leväpitoista vettä ja sinulla esiintyy oireita:

  • suihkuta runsaalla, puhtaalla vedellä sinileväinen vesi pois iholta ja silmistä

  • käytä tarvittaessa lääkehiiltä (hiilitabletit, jota saa apteekista), myös lemmikkieläimelle voi yrittää antaa lääkehiiltä

  • ota yhteyttä Myrkytystietokeskukseen, josta saa neuvoja ja toimintaohjeita ympäri vuorokauden, puhelin (09) 4711

  • vakavassa myrkytyksessä ota yhteyttä lääkäriin

Sinileväkukinnan tuntomerkkejä

  • vihertävä kerrostuma veden pinnalla tai rannassa, joka muistuttaa lateksimaalia tai sakeaa hernekeittoa
  • vähäisempi esiintymä näkyy vedessä vihertävinä hiukkasina ja rannalla vihertävinä juovamaisina raitoina
  • heikko tuuli voi kasata levämassaa mm. järvien lahtiin, mutta voimakas tuuli sekoittaa levämassan veteen
  • vanhemmat esiintymät muuttuvat vihertävän harmaiksi ja joskus myös kirkkaan turkoosin siniseksi
  • noin puolet esiintymistä on myrkyllisiä
  • yleisiä keski- ja loppukesästä sekä alkusyksystä
  • maamainen, homeinen ja/tai tunkkainen haju

Jokamiehen levätestejä

  • Ota leväistä vettä purkkiin ja anna sen seistä tunnin verran liikuttamatta purkkia. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä.
  • Koeta rannassa esimerkiksi kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa kepillä. Jos levä jää roikkumaan keppiin on kyseessä rihmamainen levä, joka ei ole myrkyllistä. Jos massa kosketettaessa hajoaa hiukkasiksi veteen, kyseessä on sinilevä.