Vieraslajit

Jättiputki

Imatralla yleisin vieraslaji on jättiputki, joka leviää helposti. Jättiputken kasvineste aiheuttaa ihmisen iholla palovamman kaltaisia vammoja reagoidessaan auringonvalon kanssa. 

Jättiputken voi tunnistaa lehdistään, jotka ovat huomattavasti suuremmat kuin esimerkiksi kotimaisella ukon- tai karhunputkella. Kukkavarsi voi nousta jopa 4-5 metrin korkuiseksi ja kukinto on valkea ja 40–80 cm leveä. Siemenet kypsyvät syksyllä ja varisevat syksyn ja talven aikana.

Torjunta on helpointa toukokuun alkupuolella, kun kasvit ovat vielä pieniä. Ne voidaan tällöin torjua mekaanisesti katkaisemalla pääjuuri pistolapiolla 10–20 cm syvyydestä. Käsin kitkemällä voi poistaa ensimmäisen vuoden taimia. Kukinto on katkaistava ennen siementen kehittymistä. Kasvuston voi myös peittää mustalla muovilla. Peittäminen tappaa lehdet ja tuhoaa maaperän siemenpankin. Myös glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita voi käyttää etenkin laajoissa esiintymissä.

Maanomistajan ja tontinomistajan velvollisuus on hävittää jättiputki alueeltaan.

Jättipalsami

Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho, jolla on suuret vaalean- tai tummanpunaiset kukat. Kasvi kasvaa n.1,5-3 metriä korkeaksi ja tekee kodan, josta siemenet sinkoavat helposti lähiympäristöön. Jättipalsami uusiutuu vain siemenistä, joten on tärkeää kitkeä kasvi pois juurineen ennen siementämistä.

Jättipalsamin torjuntaa ei tehdä kaupungin toimesta, mutta tarvittaessa annamme neuvontaa ja pienimuotoista talkooapua (keräyspusseja, kuljetusta).

Lisätietoa vieraslajeista löytyy mm. Vieraslajit.fi -portaalista  sekä Puutarhan haitalliset vieraslajit -esitteestä

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy lajittelun ABC -sivulta löydät lajikohtaiset hävittämisohjeet.